SuomiOpas - Matkailu- ja karttakirja

18 paa myös kuvata ja mitata poliisin autosta taaksepäin. Yksi suomalaisen liikenteen suuria murheenkryynejä on ollut ja on edelleenkin ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena. Tässäkin tekniikka on tullut liikenteenvalvojien avuksi. Kun 1960 luvulla epäillyn rattijuopon henkeä haisteltiin ja hänet pantiin kliinisiin testeihin – viemään silmät kiinni etusormet yhteen tai kävelemään valkoista viivaa horjumatta, saatiin vuosikymmenen lopulla jo laite, johon puhallettiin ja joka näytti hengitysilmassa olevan alkoholin. Alkometrit kehittyivät ja nyt on olemassa myös laitteisto, joka paljastaa ajamisen muidenkin huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Lähde: Miia Taivainen: Suomalaiset poliisiajoneuvot ja varusteet. Poliisimuseo 2007. Matkailu ulkomailta Suomeen Kokonaiskuvan matkailusta ulkomailta Suomeen ja sen lähiaikojen kehityksestä antaa seuraava taulukko: Asuinmaa Vuosi 2008 (1000 matk.) 2009 (1000 matk.) 2010 (1000 matk.) 2011 (1000 matk.) 2012 (1000 matk.) Muutos 2011- 2012, prosenttia (%) Kaikki kävijät 6 072 5 695 6 182 7 260 7 636 5 Venäjä 2 331 2 192 2 561 3 261 3 578 10 Viro 522 583 561 708 758 7 Ruotsi 765 753 712 681 702 3 Saksa 376 332 363 399 342 –14 Britannia 316 267 263 278 273 –2 Norja 187 160 195 216 235 9 Yhdysvallat 114 104 89 121 174 44 Japani 105 142 109 150 143 –5 Ranska 120 94 132 145 127 –12 Lähde: https://www.stat.fi/til/rajat/2012/rajat_2012_2013-05-30_tie_001_fi.html , viitattu 29.7.2013. Venäläismatkailijat muodostivat suurimman matkailijaryhmän. Kaikista matkustajista 47 % eli yhteensä noin 3,6 miljoonaa matkailijaa saapui Venäjältä. Matkustus Venäjältä Suomeen kasvoi edellisvuoteen nähden 10 %. Toiseksi eniten matkailijoita tuli Virosta. Virolaismatkailijoiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 7 %. Virolaismatkailijoita kävi Suomessa vuoden aikana kaikkiaan 758 000 ja heidän osuutensa oli 10 % kokonaismatkustajamäärästä. Virolaismatkailijoita kävi Suomessa toisena vuonna peräkkäin enemmän kuin Ruotsissa asuvia matkustajia. Vuonna 2012 ulkomaisista matkustajista 55 % oli Suomessa vapaa-ajanmatkalla. Vapaa-ajan matkojen määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 10 %. Tuttava- tai sukulaisvierailulla kävi 10 % matkustajista. Määrä pieneni 12 % edellisestä vuodesta. Työmatkalla Suomessa kävi 21 % matkus- tajista. Työmatkojen määrä kasvoi 8 % edellisestä vuodesta, mutta kaikkiaan työmatkalaisten osuus kokonaismatkustajamäärästä on vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana. 9 % matkustajista oli Suomessa kauttakulkumatkalla. Puolet vuonna 2012 Suomessa yöpyneistä ulkomaisista matkustajista majoittui hotellissa tai motellissa. Hotellissa yöpyneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi2 % edellisvuoteen nähden. Ulkomaiset matkustajat viipyivät Suomen-vierailullaan keskimäärin 4,1 yötä. Suomeen tehdyistä matkoista 45 % ei sisältänyt lainkaan yöpymistä. Päivämatkoja tehtiin eniten Venäjältä; yli kaksi kolmesta Venäjällä asuvasta matkustajasta ei yöpynyt Suomessa. Kuitenkin kokonaismäärältään eniten öitä Suomessa viettivät Virosta ja Venäjältä tulleet matkustajat. Ulkomaiset matkustajat kuluttivat Suomen-vierailullaan keskimäärin 300 euroa vuonna 2012. Rahankäyttö vierailua kohden oli 2 % vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten rahaa vierailua kohden käyttivät puolalaiset matkustajat, keskimäärin 638 euroa. Päivää kohden ulkomai- set matkustajat käyttivät keskimäärin 59 euroa. Tämä oli lähes sama summa kuin edellisenä vuonna. Päivää kohden rahaa käyttivät eniten Japa- nissa ja Venäjällä asuvat matkustajat. Japanista tulleiden päiväkohtainen kulutus oli keskimäärin 126 euroa ja venäläismatkustajien 120 euroa. Lähde: http://www.mek.fi/tutkimukset-ja-tilastot. Viitattu 17.7.2013. Automatkailua yli rajan idästä ja itään Ensimmäiset matkailijat autoillaan saapuivat Suomeen ennen ensimmäistä maailmansotaa Pietarista. He suuntasivat matkansa pääasiallisesti Kaakkois-Suomeen, Kannaksen huvilayhdyskuntiin, Viipuriin, Imatralle ja Punkaharjulle. Tämä matkailu tyrehtyi kuitenkin Neuvosto-Venäjän syntymisen myötä, eikä myöhemminkään Neuvostoliitosta juuri automatkaajia – ainakaan yksityisautoilla Suomeen kohdistunut. Tokihan ”Leninturistit” kiersivät Suomessa linja-autoilla Leninin jalanjäljillä erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Vasta Neuvostoliiton hajoaminen ja Ve- näjän synty mahdollisti yksityisautoilun rajan yli. Venäläisten autojen määrä erityisesti Kaakkois-Suomessa, mutta laajemminkin kaupunkien ostoskeskuksissa ja myös kylpylöissä kävi yhä yleisemmäksi, ja kesällä 2013 käytännössä joka kolmas auto Haminan–Vaalimaan maantiellä oli Venäjän rekisterissä. Matkaajat tulevat pääasiassa Karjalan ja erityisesti Pietarin alueelta. Vuonna 2012 Suomen itärajan ylitti kaikkiaan noin 12 miljoonaa matkustajaa, josta toki suurin osa joukkoliikennevälineillä. Kaikista Suomeen saapuneista matkailijoista 47 prosenttia eli yhteensä noin 3,6 miljoonaa matkailijaa saapui Venäjältä.