SuomiOpas - Matkailu- ja karttakirja

21 Ulkomaille – lentäen etelään! Matkailu Suomesta ulkomaille ei ennen 1960-lukua ollut kovinkaan yleistä. Vaikka Suomen Matkatoimisto aloittikin seuramatkojen järjes- tämisen vuonna 1949, vielä 1960-luvulla harvalla suomalaisella oli mahdollisuus lähteä kalliille ja usein hitaalle laiva- ja maantiematkalle ulkomaille. Vasta 1960-luvulla, kun suihkukoneet ilmestyivät ilmatilaan, alkoi varsinainen seuramatkojen aikakausi. Erillisiä seuramatkoja varten vuokratut koneet – charter-lennot aloitettiin vuonna 1962. Tuolloin suosituimmat kohteet olivat Kreikan mat- kakohteet, etenkin Kos, Rhodos ja Kreeta. Kuitenkin vuosikymmenen myötä Espanjasta ja erityisesti sen Mallorcasta ja Kanarian saarista muodostui suomalaisten suosikkikohteita. Seuramatkailu mahdollisti myös kielitaidottomien ja matkustamaan tottumattomien suomalaisten matkailun, koska kaikki oli etukäteen järjestettyä ja matkaajaa vietiin ryhmässä kohteessa tapahtumasta toiseen. Myös Italia oli suosikkikohde. Kun Espanjaan mentiin rannalle aurinkoon ja huvittelemaan, Italiassa matkalaisia kiinnostivat erilaiset kulttuurikohteet. Seuramatkailun yleistymiseen vaikuttivat myös niiden suhteellinen edullisuus ja matkakohteissa tapahtunut voimakas turismiteollisuuden kehi- tys. 1970-luvun alussa yleinen varallisuus ja elintaso olivat Suomessa nousseet, lomajärjestelyt kuuluivat työehtosopimuksiin ja lomaa saattoi tietyssä määrin ottaa myös kesäkauden ulkopuolella. Näin seuramatkailu alkoi muodostua ympärivuotiseksi. Keihäsmatkat Tanskalaisen Spies-matkatoimiston innoittamana erikoisesta pukeutumi- sestaan ja käytöksestään Suomessa tunnettu Kalevi Keihänen perusti Kei- häsmatkat -nimisen matkatoimiston. Tosin hänellä oli jo vuodesta 1954 perustettu Turistimatkat Oy, joka mm. järjesti bussimatkoja urheilukilpai- luihin eri puolille Eurooppaa. Keihäsmatkat syntyi vuonna 1965 ja alkoi rahdata suomalaisia seuramatkalaisia pääasiassa Espanjan mannerranni- kolle ja Kanariansaarille. Keihäsen liikeideana oli matkustamisen helppo- us, edullisuus ja seuramatkojen voimakas kansaan menevä markkinointi mm. voimansa tunnossa olevan sensaatiolehti Hymyn avulla. Hänen vies- tinsä tavalliselle suomalaiselle oli: säästä 50 penniä päivässä vuoden ajan niin pääset Malagaan, markalla Kanarian saarille. Ja kansa säästi ja mat- kusti niin innokkaasti, että Keihänen perusti toimintaansa varten Spear- Air -lentoyhtiön ja hankki sille jopa kaksi DC-8-32 -suihkumatkustajako- netta. Niillä oli kotoisat nimet, Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi. Omalaatuista, mutta ilmeisen hyvin suomalaisiin menevää, oli halvan alkoholin mainonta ja sillä houkuttelu, jopa niin, että Keihänen kehuskeli koneittensa olevan maailmassa ainoita, joilla tarjottiin suomalaista pontikkaa (joka todellisuudessa oli espanjalaista väkiviinaa). Viinan lisäksi markkinoitiin suomalaisuutta, juhlintaa aamusta iltaan ja illasta aamuun. Juopottelu etelässä oli ylen runsasta, eikä kenenkään tarvinnut olla Keihäsmatkoilla yksin. Asiakkaat eivät välttämättä käyneet kulttuurikohteissa – viikon matkahuuman kruunasi viimeisen illan porsasjuhla, jossa viimeistään estot katosivat. Tämä kuva suomalaisesta etelänmatkailusta on säilynyt pitkään – sitä ruokkivat myös ajan henkeen kuuluvat laulurenkutukset suomalaisista ”seiväsmatkoista”. Vasta viime vuosikymmeninä suomalaisten paikan humalamatkustajina ovat ottaneet englantilaiset ja norjalaiset. Ehkä keskeisintä Keihäsen matkatoimistohankkeessa oli se, että se kaikesta huurusta huolimatta opetti tavalliset suomalaiset unohtamaan vie- raiden pelkonsa ja matkailemaan vapaa-ajallaan myös ulkomaille. Vuonna 1973 alkanut öljykriisi raunioitti Keihäsen liiketoiminnan ja yhtiö teki konkurssin seuraavana vuonna. Konkurssin myötä katosi myös lentoyhtiö. Tosin liikeidean vanhenemisellakin saattoi olla syynsä. Keihäsmatkojen osuuden matkailumarkkinoilla jakoivat Aurinkomatkat, Tjäreborg, Vingmatkat ja Spies, jotka olivat olleet yhtiön suurimpia kilpailijoita koko sen toiminnan ajan. Lähde: Auvo Kostiainen ja Katariina Korpela (toim.): Mikä maa – mikä valuutta?: matkakirja turismin historiaan , s. 181. Turku: Turun yliopis- to, 1995. Wikipedia: Keihäsmatkat . Viitattu 19.7.2013 Kiinnostavia matkailureittejä Matkailutiet Matkailutie on Suomessa Tiehallinnon määritelmän mukaan tie, jolla on sen yleiseen liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita. Muissa maissa matkailuteitä on määritelty eri tavoin, ja suomenkielistä nimitystä mat- kailutie voidaan tapauksesta riippuen käyttää joskus myös muiden maiden eri tavoin luokitelluista matkailuteistä. Suomessa viralliset matkailutiet on merkitty yhtenäisillä, ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa on teiden nimet ja matkailutien omat tunnukset. Matkailuteiden varsilta löytyy majoitusta, kulttuuria, ruokapaikkoja ja hienoja maisemia. Suomessa matkailutiet nimetään yleensä aiheen mukaan. Esimerkiksi Kuninkaantie on vanha postireitti ja Hämeen Härkätie keskiaikainen Turun linnan ja Hämeen linnan välinen reitti. Teillä on myös omat tunnukset, jotka esiintyvät muun muassa tienvarsiopasteissa. Kuninkaantien merkkinä on kruunu ja Hämeen Härkätiellä härän pää. Lassi Saressalo Fil. tri. dosentti ©Börje Hielm