SuomiOpas - Matkailu- ja karttakirja

17 Liikenneasema on liikennepolttoaineiden myyntiä harjoittava vähittäismyyntipiste, josta ei voi saada ajoneuvoonsa huoltopalveluita niin kuin huoltoasemalta. Moduulijakeluasema on maanalainen, moduuleina toteutettava polttoaineen jakeluaseman rakennusmalli, jonka kehitti ja pa- tentoi Savon Konehitsaus (nykyisin U-Cont Oy). Liikenneturvallisuus Ennen varsinaista automatkailun nousua liikennekulttuuri oli hieman sitä sun tätä. Tiet olivat huonoja, mutta autot paranivat ja liikennenopeus kasvoi. Liikennekuolemat 1931–2012 Liikennemäärien kasvu ja huono ajokulttuuri johtivat voimakkaaseen liikennekuolemien määrän nousuun. 1931 119 1940 227 1950 375 1955 498 autoja hieman yli 100 000 1960 765 1965 1049 1970 1055 autoja noin 450 000 1975 910 1980 551 1985 541 1990 649 1995 441 2000 396 1005 379 2010 272 2012 255 autoja noin 3 000 000 Kun tarkastellaan tilastoa näkyy siinä 1960- ja 1970-lukujen ”hullujen vuosien” karmaiseva totuus. Turvavöitä ei tunnettu ennen kuin ne säädettiin pakollisiksi Suomessa myytävissä uusissa henkilöautoissa etuistuimilla vuoden 1971 alussa ja takaistuimella vuoden 1981 alussa. Turvavyön käyttö henkilöautojen etuistuimilla tuli pakolliseksi heinäkuun alussa 1975 ja takaistuimella marraskuun alussa 1987. Vuoden 1993 alussa voimaan tulleen moottoriajoneuvoasetuksen mukaan turvavyö tuli pakolliseksi linja-autoissa jokaisella sellaisella matkustajapaikalla, jonka edessä ei ole samansuuntaisesti asennettua istuinta. Suomessa turvavyön käyttö on pakollista henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoissa. Lisäksi korilla varustetussa kolmi- tai nelipyörässä tulee käyttää turvavyötä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan tekemän arvion mukaan turvavyön käyttäminen voisi pelastaa vuosittain 50 suomalaisen hengen ja lisäksi kaksi kolmesta onnettomuudessa vammautuneesta olisi voinut selvitä lievemmin vammoin – siksi turvavöiden käytön puolesta käy- dään paljon liikenneturvallisuuskampanjointia ja poliisi valvoo sitä. Turvavyön käyttämättömyydestä rangaistiin vuonna 2013 pääasiassa 35 euron suuruisella rikesakolla. Vuonna 2008 tehdyn turvavöiden käyttötutkimuksen mukaan Suomessa turvavöitä käytti taajamassa etupenkillä istuvista 85 prosenttia ja taka- penkillä istuvista 82 prosenttia. Taajaman ulkopuolella turvavyötä käytti etuistuimella 92 prosenttia. Lähde: Turvavyön käyttö ja käyttämättömyys. Kansalaisten mielipiteitä ja käsityksiä turvavöistä (PDF) 2009. Viitattu 29.7.2013. Suomessa on tieliikennelainsäädännön mukaan myös käytettävä talvella talvi- tai kitkarenkaita. Talvirenkaiden käyttö oli aluksi vapaaehtoista ja vielä 1970-luvulla oli yleistä ns. sekarengastus - talvirenkaat vaihdettiin vain vetäviin pyöriin. Vuonna 1975 määrättiin talvirengas pakolli- seksi kaikkiin pyöriin tiettynä talvikautena, joka on vaihdellut marraskuun ja huhtikuun välillä. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat luonnollisesti myös muut toimenpiteet: ohituskaistat, talvinen teiden suolaus, eritasoliittymät, ryhmitys- kaistat, valaistus ja muut tienrakennukseen kuluvat toimenpiteet. Liikenteen nopeusvalvonta alkoi Suomessa jo vuonna 1956, jolloin Liikkuva Poliisi sai käyttöönsä ajonopeuden mittaavia tutkalaitteita. Koska mitään varsinaista nopeusrajoitusta ei maanteillä kaupunkien ulkopuolella ollut, tutkalla mitattiin ”tilannenopeus” ja jos poliisi arvioi nopeuden liian suureksi, saattoi sakko rapsahtaa. Vasta vuonna 1962 alettiin osassa maata kokeilla 90 kilometrin kattonopeutta ja pysyvää, nykyisinkin käytössä olevaa nopeusrajoitusjärjestelmää alettiin kehittää vasta vuonna 1973. Ns. pistoolitutkat yleistyivät poliisien varusteissa ja käytännös- sä ne kuuluvat jokaisen liikkeellä olevan liikenne- ja järjestyspoliisin varusteisiin. Tekniikan kehittyessä alkoi myös tienvarsien varustaminen automaattikameroilla, joista ensimmäiset asennettiin koekäyttöön 1990-luvun lo- pulla. Niiden on selvästi havaittu vähentäneen keskinopeuksia, ja tämä vaikutus yhdessä autojen turvallisuuden lisääntymisen myötä on selvästi laskenut liikennekuolemien ja -onnettomuuksien määrää. Yhä lisääntynyt navigaattoreiden käyttö on myös ollut omiaan vaikuttamaan ajokäyt- täytymiseen niiden varoittaessa kuljettajaa tutkasta ja ylinopeudesta. Joidenkin mielestä tämä johtaa nykivään ajamiseen erityisesti jonotilan- teissa, kun autoilijat alentavat nopeuttaan ehkä turhankin reilusti tutkaa lähestyttäessä. Liikennekuri ja ajokulttuuri toki ovat parantuneet, mutta vieläkin liikennevalvojia ja valvontalaitteita karsastetaan yhtä paljon kuin pusikoissa piileskellyttä tutkamittaajaa. Poliisilla on autoissaan ja osittain myös moottoripyörissään kameralaitteistot, joilla voidaan myös dokumentoida ajotaparikkeitä – liian lähellä edellistä ajavaa, ohituksia kielletyillä alueilla tai muuta holtitonta menoa. Uusimmissa poliisin käytössä olevissa siviiliautoissa voidaan ajota © Autoliitto, Mobilia