SuomiOpas - Matkailu- ja karttakirja

4 MITEN HOUKUTELLA EUROOPPALAISIA SUOMEEN? Keskiyön aurinko tehokäyttöön! Luonto tuotteistukseen! Hiljaisuus ja luonnonrauha brändiksi! Ainutlaatuiset puukaupungit ja maailman suurin järvialue huipputuotteiksi! Eksoottiset tarinat esille! Palvelussa pilkettä silmään! Tarjolle kunnon suomalaista ruokaa! Ja ennen kaikkea Suomi auki silloin, kun eurooppalaiset lomailevat. Tätä kaikkea huutaa muu Eurooppa; täältä katsottuna Suomen matkailupotentiaali on va- kavasti vajaakäytössä. Onneksi ovat venäläiset, mutta onko meillä vara antaa tärkeän elin- keinon yksipuolistua? Ennenkin on nähty, mitä vahvan kortin romahtamisesta on seuran- nut. Sitä paitsi jos "venäläistymme" liikaa, emme ole enää välttämättä houkutteleva kaikille muille. Ranskassa monet matkailukohteet asettavatkin maakiintiöitä, ettei yksi kansallisuus pääsisi liian dominoivaksi. Katson Suomea sekä matkailupalvelujen "hevijuuserina", matkakirjailijana, eurooppalaisten kanssa Suomessa matkustaneena että pitkään sellaisessa maassa asuneena, joka on maailman matkailutilastojen ykkönen ja joka kehittää matkailuelinkeinoa järjestelmällisesti. Matkailu on myös tärkeä syy siihen, miksi Ranska pitää huolta maataloudestaan. Matkailun takia maisema pi- detään kauniina eikä maata päästetä autioitumaan. Tämä tuntuu meillä Suomessa monilta poliitikoilta unohtuneen. Tässä taloustilanteessa jos koskaan pitäisi matkailu, yksi harvoista kasvualoista, ottaa aivan erityiseen syyniin. Ainoa asia, jonka jokainen eurooppalainen Suomesta tietää, on se, että Suomi on kylmä maa. Talvella eurooppalaiset osaavatkin tulla meille luontevasti. Mutta aivan liian usein meitä pidetään myös kylmänä kesämaana. Sen käsityksen korjaamisessa on vielä paljon töitä. Ehdottomasti kiehtovin asia ovat VALOISAT KESÄYÖMME. Sen otan nykyään aina esille ensimmäisenä, kun tulee puhe Suomesta mat- kailukohteena. Ranskalaisen silmät kirkastuvat. -Onko keskiyön aurinko oikeasti totta? Periaatteessa hän tietää sen, muttei usko paikkansa pitävyyteen. Siksi minulla on aina laukussa pari hyvää postikorttia. Yksi niistä on Helsingin suurkirkko kesäyönä; siitä näkyy kellonaika. -C'est féerique! Satumaista! innostuu ranskalainen. Niinhän se onkin! Itsestäänselvyys meille, mutta ei muille. Siinä meillä on suuri potenti- aali pidentää sesonkia tekemällä sen sydänkesällä ympärivuorokautiseksi. Keskiyön golf on jo keksitty, mutta paljon muutakin voi järjestää huumaavan valoisana kesäyönä; patikointia, pyöräilyä, uintia, veneilyä, teatteria, tanssia... Mitä vain paikkakunnalla on tarjolla, sama asia käyttöön myös kesäyönä. Toinen valttimme on sopivan ja MIELLYTTÄVÄN LÄMMIN KESÄMME. Manner-Euroopassa läkähdyttävät helteet ovat vitsaus, jossa vanhukset ja heikot jopa menehtyvät. Eurooppalaisissa kodeissa ilmastointi ei ole vielä yleistä, pahimmilla helteillä pidetään lakanoita jääkaapissa ja yöllä kietoudutaan kosteisiin pyyhkeisiin, sillä tuulettimetkaan eivät pelasta pätsiltä. Suomeen kesällä eksyneet eteläeuroop- palaiset ovat tulleet kiittelemään siitä, että ovat päässeet meille pakoon sietämättömiä helteitään. Tästä ihanuudesta ei vain tiedetä tarpeeksi, vaan monet luulevat, että meillä on kesälläkin kylmä. Suurin valttimme ja arvokkain asiamme on tietysti LUONTO - taas itsestääselvyys, jota ei tiedosteta tarpeeksi. Lähes kaikessa muussa jäämme muusta Euroopasta jälkeen. Muualta löytyvät kuuluisat nähtävyydet, suurkaupungit, historiaa ja taidetta, linnoja ja kartanoita, ka- sinoita ja tähtiravintoloita, suurella rahalla tehtyjä puuhamaita jne jne. Mutta luontoa ja tilaa ei muualla enää ole. Tiedostammeko oikeasti, miten tärkeää on, ettemme pilaa tätä kallisarvoista ja ainutlaatuista omaisuuttamme? Suomi, Ruotsi ja Norja ovat Ruuhka-Euroopan ainoat todelliset luonnonreservaatit, joissa on tilaa ja vielä mahdollisuus aitoon kosketukseen luonnon kanssa. Voisimme siis olla Manner-Euroopalle sama kuin Mainen osavaltio Yhdysvalloille. Välimeren maat ja Florida vetävät auringonpalvojia ja massaturismia. Varakkaat amerikkalaiset menevät luonnonhelmaan pohjoiseen Maineen ja nauttimaan alueen herkkua, kuuluisaa Mainen hummeria. Meillä olisi siihen aivan samat edellytykset ja hummerin sijasta hieno ja monipuolinen kalatarjonta. Hektinen virtuaalimaailma tuo yhä enemmän stressiä. It-teknologia on nopeuttanut ja lisännyt elämän toimintoja sietokyvyn rajoille. Tutki- musten valossa nyt ihmiset tarvitsevat luontoa ja rauhoittumista paljon enemmän kuin aiemmin. Euroopassa kahta asiaa kaivataan eniten; lisää luontoa ja että aitoja, alkuperäisiä, yksinkertaisia asioita. Ranskassa ovat lisääntyneet sekä maatilamatkailu että patikointi. Ranskalaisten uusin keksintö on ollut tuotteistaa historialliset tullimiesten polkunsa, sentiers des douaniers. Ne kulkevat pitkin Atlantin rannikkoa aivan veden rajassa. Tullimiehet vaanivat niissä aikoinaan salakul- © Jaakko Tähti © Keijo Penttinen