SuomiOpas - Matkailu- ja karttakirja

7 Maatamme vaivaa myös SAMANLAISUUDEN SAIRAUS. Kun yksi keksii valkosipuliyön, se on kohta 50 paikkakunnalla! Ranska on matkailutilastojen kärjessä myös siksi, että siitä on tietoisesti kehitetty vaihteleva ja monipuolinen alue maassa kiertelevän matkailijan kannalta. On ilo ajella maakunnasta toiseen, sillä paitsi että maisemat vaihtuvat, niin tekevät myös myös ruoat, rakennukset ja matkai- luteemat. Rakennuskantaa valvotaan tarkasti niin, että maakuntien erikoispiirteet säilyvät. Siksi Baskimaakuntaan ei saa rakentaa nor- mandialaista taloa eikä Bretagneen alsacelaista taloa. Jokaisesta maakunnasta täytyy löytyä oma tunnelmansa, ja se rakennetaan monesta osasta. Jokaiselle paikkakunnalle on kaivettu esiin sen oma tarina. Siitä on jalostettu matkailuteema; sellainen, jota ei muilla ole. Olen käynyt mm. kampasimpukkatiellä, melonin pääkaupungissa ja keskiaikaisessa katarien ja trubaduurien kaupungissa, jossa jo lentokentällä haar- niskamies toivottaa tulijan tervetulleeksi. Se, että esimerkiksi Oulu, maailman suurin tervasatama, ei ole jalostanut upeaa tervaporvari- menneisyyttään matkailuteemaksi, olisi Ranskassa käsittämätön ajatus. Kun tuon ranskalaisille tuoksuvia hautatervapulloja, tarina siitä, miten jopa maailman mahtavin Britannian kauppalaivasto oli oululaisten armoilla, saa kaikki innostumaan. Onneksi sentään joulupukin- maan arvon mekin ymmärsimme ajoissa, sillä nyt kaikki muut Pohjoismaat kadehtivat sitä meiltä. Mutta ei sekään helpolla tapahtunut. Tarvajärvi ehdittiin leimata moneen kertaan hupsuksi höperöksi, ja häneltä vaadittiin tosi lujaa uskoa ideaansa ja vahvaa itsetuntoa, että hän jaksoi puskea visiotaan eteenpäin. Nyt tarvittaisiin Tarvajärveä ideoimaan, miten nostaa SAUNA uusiin sfääreihin. Saunahan on ainoa suomenkielen sana, joka on otettu myös muihin kieliin, ja instituutiona se on ainutlaatunen. Ranskalaiset eivät usko korviaan kuullessaan, että meillä sauna on joka paikassa eduskunnasta presidentinlinnaan asti ja että siinä, missä ranskalaisfirma edustaa herkkupöydässä laatuviiniensä kanssa, meillä bisnekset hoidetaan saunassa. Saunaa luonnostaan arastelevakin on kotimaahan palatessaan yhtä ylpeä "urheasta" kokemuksestaan kuin poron- käristyksen syömisestä. Saunapassi taskussaan hänellä olisi jotakin tavallisuudesta poikkeavaa kerrottavaa. Sauna voisi myös olla osa paluuta luontoon, jota stressaantuneet ihmiset kaipaavat. Mutta sauna on kuin mökki; siihenkin moni eurooppalainen tarvitsee kunnon opastusta. Ja historian hämäristä voisi kaivella höysteeksi vielä lisää eksoottista tarinaa Mielestäni saunaa voisi käyttää enemmän myös HOTELLIEN eri- koispiirteenä poikkeamaan muusta eurooppalaisesta majoituksesta. Suomalaisia hotelleja jos mitä vaivaa mielikuvituksen puute, kun ketjumme jylläävät standardisapluunallaan läpi maan. Euroopassa se on eilistä päivää; nyt valttia ovat ns. charmihotellit tai karaktää- rihotellit. Jopa ketjut hakevat paikallisuutta viihtyisyyden lisäämi- seksi. Saimaan charmantit on hanke, joka ajaa takaa oikeaa asiaa; mie- likuvitusta ja viihtyisyyttä. Eurooppalaisin solmin nähtynä Tertin kartano Mikkelin lähellä on onnistunut esimerkki sekä viihtyisästä ravintolasta, tavallisesta poikkeavasta majoituksesta että herkkujen ja matkamuistojen houkuttelevasta ja tasokkaasta tuotteistamisesta. Jyväskylän Yöpuulle puolestaan antaisin Suomen hurmaavimman hotellin tittelin. Se, että kaikki pelaa, ei riitä eurooppalaiselle matkailijalle. Hän ha- luaa myös viihtyä yöpaikassaan. Hotellinpitäjän lähtökohtana pitäisi olla tarjota sellaista, millaista hän itsekin haluaisi matkoillaan saa- da. Kodikkuus ei ole ollenkaan hullumpi houkutin. Joustamattomuus on myös monen suomalaishotellin vitsaus. Asiakas pitäisi pyrkiä ottamaan vastaan vieraana aivan kuten kotonakin. Hänet täytyisi saada ennen kaikkea viihtymään; ei sillä niin väliä ole, menekö kaikki ihan sääntöjen mukaan. Palveluhenkisyys ja pelisilmä ovat hyvän paikan tavaramerkki. Eräs suomalainen hotellinjohtaja myönsi minul- le, ettei hänen parhaiten muistamansa hotelli ole suinkaan heidän ketjunsa standardeilla paras. Mutta kun hän tuli sinne myöhään illalla uupuneena, stressaantuneena ja sateesta märkänä, ei respa alkanut vaatia heti kirjautumista, vaan otti väsyneen asiakkaan matkalaukun, vei hänet huoneeseen asti, pani vielä vaahtokylvyn virtaamaan ja toivotti ystävällisesti hyvää yötä. Likomärkä matkustaja oli syvästi kiitollinen. Ylipäätään voisi sanoa, että eurooppalainen kaipaa suomalaiselta palvelulta enemmän silmänpilkettä. Majoitustarjonnan tylsyyteen olisi myös olemassa hurmaava poikkeus, joka vain odottaa toteuttamistaan. Idean äiti on Jyväskylän Helin Matkojen perustaja, ja se on jopa rekisteröity ja savolaisittain sanottuna aloittamista vaille valmis. Kyseessä on Mummonmökkitie- projekti. Kaikilta paikkakunnilta löytyy tyhjiä mummonmökkejä. Jos ne pantaisiin kuntoon, ehostettaisiin punamullalla, lisättäisiin pitsiverhot, räsymatot, pelargorniat ja aamiaistarvikkeilla varustettu jääkaappi sekä siivouspalvelu, siinä meillä olisi supisuomalainen majoitusmuoto, joka takuulla houkuttelisi eurooppalaisia automatkailijoita maahamme. Todella mielenkiintoinen matkailutäky olisi VAI- VAISUKKOREITTI; ainutlaatuinen koko maailmassa, sillä muualla Euroopassa tehtiin vain tylsiä kolehtikirstuja. Last but not least: Suomen matkailun ehdottomasti korjausta kaipaava perusongelma on valuvika LOMAKAUDESSAMME. Valitamme sesonkimme lyhyyttä, ja sitten lyhennämme sitä aivan itse! Euroopan ja myös Japanin paras lomakuukausi on elokuu, mutta juuri silloin meillä pistetään lappu luukulle kesken kaiken! Koulut alkavat, ja kaikki loppuu kuin seinään! Onko meillä todella tässä taloustilanteessa vara menettää satoja miljoonia euroja käsittämättömän käytännön seurauksena? Ruotsissa koululaisten lomat alkavat vasta kesäkuun puolivälissä, sillä.kuun alussa vedet ovat vielä kylmät eivätkä vanhemmatkaan lomaile ennen juhannusta. Pohjois-Suomessa kesä ei edes ala kesäkuun alussa. Useimpina viime vuosina elokuu on ollut lämpimin kuukausi - ja helteillä palataan kouluun kesken sadonkorjuun, mikä on kuulemma yksi syy siihen, miksi suomalaiset eivät enää opi poimimaan marjoja eivätkä sienestämään. Kaiken kaikkiaan nurinkurinen ja kansantaloudelle kalliiksi käynyt tilanne! Jos maamme matkailua halutaan todella kehittää, tämä pe- rusongelma pitäisi siis saada pois päiväjärjestyksestä - viipymättä! Helena Petäistö