SuomiOpas - Matkailu- ja karttakirja

9 Matkustajakoti ei kuitenkaan ole pelkästään suomalainen ilmiö. Keski-Euroopassa sitä vastaa parhaiten ehkä ns. pension tai Gasthaus , Italiassa locanda . Englannissa sillä on pitkät perinteet aina vanhoista pubien yläkerroissa toimineista majoitustiloista nykyaikaisiin Bed & Breakfast (B&B) -majoituspaikkoihin. Myös Suomessa uudet, kaupunkien keskustoissa toimivat, matkustajakodit ovat hakeneet toimintamuotonsa em. saksalaisista ja englantilaisista paikoista. B&B majoituspaikat ovat yleistyneet myös Suomessa maatilamatkailun kehittymisen myötä. Kestikievarilaitosta voi hyvinkin verrata nykyajan huoltoasemiin ja liikennekeskuksiin niiden kahvio-, ja ravintola- ja kauppatiloihin sekä 1960-luvulla syntyneisiin motelleihin, retkeilymajoihin, hostelleihin ja pensionaatteihin. Kun Suomeen alettiin perustaa teollisuutta, se asettui pääsääntöisesti vesistöjen äärelle. Koskivoima tarjosi energiaa ja vesireittejä pitkin uitettiin puutavara jalostettavaksi. Koska rautatiet eivät 1800-luvulla ulottuneet kaikkialle maahan, jouduttiin tieverkostoa kehittämään raaka- aineiden tuomiseksi ja valmiiden tuotteiden viemiseksi vientisatamiin ja kuluttajille. Tällöin pääkuljetusvälineenä oli edelleenkin hevonen, joskin kesäisin kehittynyt kanavajärjestelmä varsinkin Saimaan vesistössä mahdollisti laivakuljetukset sisämaastakin. Ja tietenkin liikenneolojen kehityttyä löydettiin juna matkavälineeksi, vesikulkuneuvot vaihtuivat veneestä laivoihin, suurempiin ja pienempiin ja varsinkin höyrykoneen yleistyttyä saatetaan jo puhua vapaa-ajan matkailusta. Lähde: Seppo J. Partanen: Kun Suomi etsi itseään viertoteiltä ja matkailureiteiltä. Teoksessa Matkalla jossain Suomessa. Mobilia 2000. Hä- meenlinna 2000. Tiestöstä Vuonna 1938 nimetty valta- ja kantateiden verkosto oli joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta joukko vanhoja mutkaisia sorateitä, jotka eivät juuri laadullisesti eronneet muista teistä. Ennen sotia oli uusia valtateitä ehtinyt valmistua vain Helsingistä Porvooseen ja Saloon. Sodat pysäyttivät teiden rakentamisen täysin ja uusi alku koitti käytännössä vasta 1950-luvun alkupuolella, jolloin saatettiin valmiiksi sodan keskeyttämiä töitä. Valtatie- ja kantatieverkko vuonna 1947 ja vuonna 1995 Lähde: Wikipedia hakusanalla. Viitattu 23.7.2013 © Liikennevirasto, Mobilia © Liikennevirasto, Mobilia © Liikennevirasto, Mobilia © Liikennevirasto, Mobilia © Liikennevirasto, Mobilia © Liikennevirasto, Mobilia © Liikennevirasto, Mobilia © Liikennevirasto, Mobilia